Hiljalleen ropisevat pisarat olkapäilleni,
leviävät ylleni,
rauhoittavat mieleni.
Hiljainen metsä,
Vesipisarat lehdissä,
kaikki on niin kaunista,
että sydämeeni sattuu,
kuitenkin se saa aikaan uutta,
haavani paranevat hiljalleen,
tätä rauhaa katsellessa,
vesisateessa kävellessä.
Runoilija Kesäyön muisto
0 kommenttia:
Lähetä kommentti