tiistai, lokakuu 24, 2006

Voi toista!

Isäni soitti silloin yöllä kun he tulivat kotiin sairaalasta. Äiti oli kyllä kaatunut pahasti. Silmät turvoksissa, nenä rikki, kyynärpää murtunut ja otsassa kunnon kuhmu. Hän oli mennyt väärään linja-autoon ja sitten kun hän oli matkalla takaisin raitsikkaan niin hän oli kaatunut. Sekaisena häntä oli viety sairaalasta sairaalaan sen takia kerran tarvittiin lisätutkimuksia kerran pelättiin vakavaa aivotärähdystä.

No, kyllä se aivo on saanut tärähdyksen. Puhuin äidin kanssa tänään ja hän kertoi mitä oli tapahtunut - kolme kertaa ja joka kerta hän luuli olevan se ensimmäinen ja kertomus muuttui matkan varrella. Ja yksi aamu hän ei edes tietänyt missä hän oli vaikka oli kotona kertoi isä. Päätä pakottaa ja häntä huippaa. Käsi ei toimi ja 20 minuutissa hän unohtaa mitä sanoi puhelun alussa. Sanoi että on paras että menet lääkärille ja silloin hän sanoi että oli tullut joku kirje sairaalasta. Vaivallisesti hän sen luki - näky huonontunut tällin jälkeen ja niin myös ymmärtäminen - ja lopuksi tuli selviksi että hänellä on lääkäriin aika maanantaina. Tutkitaan miten on mennyt jälkeen päin.

Toivottavasti menee hyvin ja että he todella tutkivat kunnolla. Kaatua perjantaina suuressa kaupungissa ei ole oikein hyvä juttu siinä suhteessa kerran sairaalat ovat täynnä muita juhlien takia loukkaantuneita - puukotukset ja muut semmoiset.

0 kommenttia: